Lentopäivä 1/12

Jännää, jännää, jännää, 
jännää, jännää, jännää
jännää, jännää jännää
Jaaaaaa
jännääääääääää

Aamulla lähdin liikkeelle hyvissä ajoin (eli siis kun meitsi ajoissa niin se on sitte kolme tuntia ennen varsinaista liikkumista.) Mulla ei ikinä saisi olla mitään tarkkaa aikaa, koska sitte mä oon "kohteessa" ihan törkeen aikaisin.
 
Bussissa hymyilin kuin Hangon keksi ja olin ihan trollololoo ja sittenpä aloin päässäni kuvittelemaan, että mitä jos nämä ihmiset tekisivät musikaalia. Siis että yhtä äkkiä ihmiset alkaisi laulamaan ja tanssimaan jotakin biisiä tyyliin: "Anything could happen". Vitsi, että se olisi siistiä. Miettikää ny ku se vanha kärttyinen mummelikin heivasi kävelykeppinsä pois ja alkaisi kiemurtelemaan musiikin tahtiin niinkuin Ellie Goulding? Ja kunnon kliseen mukaisesti bussikuskikin huudahtaisi  aina biisin väleihin jotakin one-linereita. 
Tämmösiä mietin ja tulin ihan törkeen hyvälle tuulelle.

No lennot meni myös hyvin ja nyt on ihan pakko kehaista Norwegiania. Sain lennot ihan sikahalvalla ja kaiken kukkuraksi mun korvat ei edes menny lukkoon. Normaali lentotila on siis että korvat poksuu niinku itse paholainen olisi niiden sisällä särkemässä simpukkaa ja  särkee niin erkeleesti. Nyt, EI MITÄÄN! . 
Nousut ja laskut ottaa aina mahasta ja tälläkin kertaa kun laskeuduttiin Arlandaan päästin sisältäni pienen kiljahduksenpoikasen ja mun vieressä istuva ruotsalaisrouva katsoi mua semmoisella terrified-cat-ilmeellä. Huikee. Nauratti ihan hirveesti, varsinkin kun ei viittynyt ihan päin naamaa sille nauraa. Vähän hihittelin itsekseni, niin että se varmaan kuvitteli että oon jotenkin retardi, vaikka oikeesti naureskelin sille. 

Sitten Tukholmassa... Tää on nyt kyllä jo noloo edes selittää, mutta kerronpa silti. Mähän jo päätin tätä aloittaessani että rehellistä settiä tai sitten ei mitään, koska portfolio 2015. 

On muuten siis perseestä olla lentokentällä naisena! Koska kun naiselle suodut öljynvaihtoviikot (mikä on kyllä ällöttävimpiä kuvauksia ikinä) tulee juuri sen siunaamalla hetkellä, niin that is not nice. 
Sitten kun tämä joka kuukautinen merkittävä eventti alkoi, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alkaa metsästään niitä asiaan kuuluvia tarvikkeita. No minä sitten löysin yhden ihan hyvältä näyttävän puodin, mutta eihän siinä pirhanan puodissa myyty niitä perkeleitä muutakuin mistäpä muualtakaan kuin tiskin takaa. Ja tottakai meikäläiselle osuu juuri se miesmyyjä. Myyjä katsoo minua, kun minä epätoivoisesti yritän etsiä tarvitsemaani (sekä naismyyjää) ja sanoo "Ou, you have special needs" JA VINKKAA SILMÄÄ. Jeesus kristus. Ei siinä auttanu sanoo muutaku että "yeeees" ja sitte se  kyselee että minkälaista saisi olla (niinku oikeen asiantuntija), no ihan tavallista kiitos, this is akward. Kaiken kukkuraksi se vielä alkaa puluttamaan siinä jotakin että " you are in a surprisingly good mood" kun yritän epätoivoisesti maksaa niitä. Oikeesti, jos se olisi yhtään enempää avannu suutansa niin meitsi olisi sanonu sille  "Well, yes I am, but if you don´t shut up, I will crush your balls, and then you realize that mood can change in this stage of mind." Jestas. I could die. 

Ja sitten New York City. Kun näin sen ensimmäisen vilahduksen tästä kaupungista, mun rinnassa vaan pulppusi ilo ja mietin että ny oon tullu jonnekkin minne mun piti tulla. Ihan tosi voimakas kuulumisen fiilis. Sitten löysin uuden tuttavan heti lentokentältä, kun pulputin sen kanssa siinä odotellessa tullitarkastusta. 
Taksimatka oli hauska, koska ko. tyyppi oli hieman huono englanti ja ei tiennyt missä mun hostelli on (joka oli muuten Hennan approval) Onneksi se kilautti kaverille, joka neuvo ja juttelin sen kuskin kanssa sitten taas tapani mukaan ummet ja lammet. God, I love taxi-drivers. :)

Nyt on hyvä pössis jatkaa matkaa... (tajusin että hitsi periaatteessa voisin ajatella eläväni kaksi kertaa samaa päivää). Jeejee. 

-----

So! Today was the flying day! I get up and went to Helsinki-Vantaa airport REALLY early. Went by a bus and in the bus I started to imagine that what if all the people in the bus started to sing and dance, like in some musical. For example the grumpy old lady started to sing "Anything could happen" and start to squirm like Ellie Goulding and then the bus driver (like in some clisé movie scene) say some one-liner in the end of the song. This imagination made me really happy and I think people in the bus were thinking that, I am some kind of weirdo, because I started to smile all by myself. 

I have to congratulate Norwegian on GOOD and amazingly fluent flying. Usually my ears are hurting so much that I just want to rip them off, but now: NOTHING! 
Of course the take offs and landing are always scary (I feel like I am in a roller coaster), and this time also: I made a little scream and the woman next to me turn to me and looked like the terrified cat :D. That was hilarious, and I started to laugh a little, and I tried to look like I laughed at myself even though I was laughing at her. She probably thinked that I was crazy...
Hmmm... Now I see a pattern here! ;)

Stockholm. Well... I know it is akward even to explain it, BUT I promised to myself that I write honestly because this is also my portfolio 2015. So I have to be honest. 
Sooo.. I was waiting in the airport and then I realized my monthly womanly event had started (Ou the amount of the variations of the swearing words  that a woman can think of in her head). Great! So, then I had to go and find the "things" that I would need because of them.Well, I found this little shop, and tried to look for them and I realized that, where else they could be than, behind the counter. And there was a SALESMAN. OU fucking great! The salesman realized that I needed something and he came to me and said: "Ou, you have special needs" AND HE WINKED! REALLY! I just told him "yeeees" and then he started to asking all these questions like " what kind of and etc." and I was just thinking there that:"Ou my god, just give them to me, this is becoming really awkward. " And no, this was not the end of it. He really said to me: "YOU ARE IN A SURPRISINGLY GOOD MOOD" and at that point I just tried to pay quickly because if he had said anything else I would said to him: "Well, yes I am, but if you don´t shut up, I will crush your balls, and then you realize that mood can change in this stage of mind." 

And last but not least. NEW YORK CITY. 
When I first saw the city lights in the aeroplane, my heart skipped a beat and I was so fucking happy. I just felt it, that this is the place I have to be right now. I find a new friend at the airport and she was so nice. And then the taxi-driver was little bit funny. He didn´t know the address of the hostel (which was nice, Henna approves) and he have to call a friend to ask. But the ride went well and I (like usually) talked with the driver the hole trip. I love taxi-drivers. :D

But yeah. This was it. Lets see what tommorrow brings. :)

Helsinki-Vantaa.

The Terrified Cat

HERE I AM. 

249 Varet St.