Hobitin Seikkailut: Springbreak!

Ensiksi, niinkuin jokaisen itseään kunnioittavan blogin täytyy tehdä, on pahoiteltava sitä, etten ole ehtinyt päivittää pitkiin aikoihin,

Paljon on ehtinyt tapahtua, mutta kirjoitan nyt ensimmäisenä sen, mikä on päällimmäisenä mielessä eli SPRINGBREAK!

Me (internationaalit) varattiin asunto Sunny Islesistä, Miamista, viikoksi. Ja lämpöseen lähdettiin viime viikon lauantaina. Aluksi meidän piti ajaa Lock Havenista Philadelphiaan, josta meidän kone kuljetti meidät Floridaan.
Ajettettiin se neljän tunnin matka puoleksi, minä ja Anissa. Ja voi luoja että mä pelkäsin ajaa Phillyssä! Saakeli, kun viisi autoa vierekkäin ja rajoitus on 120 km/h. Ja tässä rytäkässä sun pitää vielä tietää mitä kaistaa mennä, koska se saattaa yhtä äkkiä kääntyä vasemmalle ja sun pitääs mennä suoraan. Pieniä sydämentykytyksiä lukuunottamatta (ja muiden autoilijoiden hermostuneita torven tööttäyksistä huomiotta) matka meni hyvin. Oon kyllä ylpeä ittestäni, koska meitsi ajoi suurkaupungissa kello viiden ruuhkassa, ilman kolareita :)!
Nyt kyllä pystyn ajamaan Helsingissä ihan kepeesti.

Miami.. Ai että! Kuuma oli kun pätsi kun sinne päästiin ja satoi vasta viimeisenä päivänä!
Ekana päivänä mentiin Walmartiin ostamaan meille ruuat ja juomat viikoksi. Se oli aika raskasta heilua Walmartissa ja pohtia kuuden neitosen (plus miesvahvistus Frank) ruokatottumuksia.
Toisena päivä päätin sitten ruskettaa itteeni ihan olan takaa. Kirjaimellisesti. Minähän olin huolimaton ja en muistanut että Floridan aurinko on vähän eri asia kuin Suomen aurinko. Ja mitäpä muutakaan kuin meitsi paloi aivan järkyttävän pahasti. En pystynyt nukkumaan rinnalla tai selällä kahteen päivään ja tällä hetkellä iho kuoriutuu mukavasti pois.
Mietin tässä, että uskon nyt mistä Zombit on alunperin keksitty: joku random valkoinen hiippari on palanu ihan todella pahasti ja sitten sen iho on lähteny kuoriutumaan poikkee ja jengi on pelästynyt sitä.

Kolmantena päivänä (hän ei levännyt) vaan lähdettiin baariin! Oltiin aika hyvissä meiningeissä ja ihana baarimikkokin tarjosi meille shotteja omasta takaa! :)

Käveltiin pörröisen onnellisena baarista kotiin.

Neljäntenä päivänä saapui Korealaiset. Niiden ei ollut alunperin tarkoitus tulla meidän kanssa samaan asuntoon (6 hengen asunto ja siellä 12) mutta heidän hotsku oli vähän epämääräisellä alueella ja turvaton, joten sopu sijaa antaa ja siskonpedissä nukuttiin loppuaika.

Käytiin rantsulla ja vuokrattiin auto. Paljon helpompaa liikkua autolla, kuin venailla äkäisiä bussikuskeja.

Huipuinta oli kun me päätettiin lähteä baariin neljästään (minä, Sean, Jeeong ja Mélani). Ajettiin sitten meidän ihanalla punaisella Chryslerillä kohti South Beachia, oikeen valmiina bilettämään. Ja mitä tapahtuu: YHTÄ ÄKKIÄ POLIISI VILIKUTTAA VALOJA. No, Sean, joka oli kuski ajaa sivuun ja mitä vielä: Ylinopeusakko.

Ja Seanilla ei ollut ajokorttia mukana eikä muutakaan todistetta, siitä että se on oikeasti vuokra-auton omistaja, ja tietysti siitä tuli joku rikkomus myös.
KUKA AJAA ILMAN AJOKORTTIA?!?!? En tiedä.
Mutta se oli niin hassua, koska muutama Porche meni ohi paljon lujempaa, mutta tämä donitsia syövä, hyvin strereotyyppinen poliisisetä pysäytti meidät.

No mikä siinä. Sakko ylinopeudesta ja Sean joutuu menemään oikeuteen todistamaan sen että sillä on ajokortti yms. sekavaa. Melko eeppistä etten sanoisi: palkata juristi Miamin reissulla. :D

Päätettiin olla välittämättä tästä karman pistoksesta ja mentiin baariin.
Joka oli varmaan koko Miamin kallein. En oo ikinä maksanu kahvikupillisesta Tequila Sunrisesta 20e. Ja tässä baarissa kaikilla oli menossa joku "never give up"-meininki: sitten vasta luovutetaan ku suomitar ja meksikotar yhdessä murisee... Mutta hauskaa oli bilettettiin aamuun asti ja ei menty edes nukkumaan, suoraan vaan auton penkille ja kohti Key Westiä.

Seuraavana päivänä Key West. En ymmärrä miksei Sean heti aluksi kertonu tytöille mikä oli tilanne, mutta kivasti pojat skippas Key Westin reissun ja me likkojen kans ajettiin 4 tuntia Key Westiin, nähtiin auringonlasku aika makeelta paikalta ja ajettiin takaisin.

Plikat oli aika vihaisia pojille, kun ne ei tullu (koska tämä Key West oli nimenomaan niiden haluama kohde käydä kahtomassa). Mutta luojan kiitos ne kertoi lopulta tytöille mikä oli tilanne.

Lisämaksua tuli vielä siitä, koska pojat ei palauttanu autoa ajoissa, joten ne joutui maksamaan vielä yhden päivän lisää ja plus juristi ja ylinopeussakot ja muut. Totaali summa koko reissulle ko. Hepulla lähentelee mukavasti pilviä.

Vikana päivänä meillä oli missio. Jokainen pullo täytyi tyhjentää ja pilalle menevä ruoka syödä pois ennen kuin me lähdetään, Meillähän oli lento 6 aamulla ja taksi tuli hakemaan puoli 4ltä. Mukavasti päätettiin ettei nukuta koko yönä ja alettiin pämppäämään kello viideltä iltapäivällä. Seuraavana päivänä ei ollut enää niin kivaa ja lentopelko oli aika eeppinen. Nukuin, mutta näin painajaisia koko matkan.

BTW, Ehdin esitellä mukavasti suomalaista listamusiikkia, ja suomalainen Nunnukalailaa soi nyt kaikkien internationaalien korvissa ikuisesti. Kuulemma erittäin tarttuva! :) Naurattaa kun jengi joka ei osaa suomee, laulaa ihan simona nunnukalailaa. :D

Mutta sepä oli siinä, nyt taas koulun penkille ja siitä sitten ettiäppäin. :P